Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Mikkelin jätevedenpuhdistamon välietappia juhlittiin Pohjantervajaisissa

pohjantervajaisetMetsä-Sairilassa juhlistettiin 31.8.2017 Pohjantervajaisia. Pohjantervajaiset ovat louhintatöissä vastaava juhla kuin harjannostajaiset rakennustöissä. Juhlaa on jo ammoisina aikoina vietetty, kun louhinta on saavuttanut syvimmän kohtansa, ja pohja on tervattu vedeneristykseksi.
– Metsä-Sairilassa pohjantervajaiset järjestettiin massalouhintojen päättymisen kunniaksi. Vielä louhitaan pieniä määriä, mutta isommat louhintatyöt on nyt tehty, kertoo projektipäällikkö Juha Viitanen rakennuttajakonsulttina toimivasta Ramboll Finland Oy:stä.

Pohjantervajaisiin osallistui noin 70–80 ihmistä. Mukana oli louhintaurakoitsijan työnjohtoa ja työntekijöitä, Mikkelin Vesilaitoksen henkilökuntaa, Mikkelin kaupungin luottamushenkilöitä, suunnittelijoita sekä muiden sidosryhmien edustajia. Ohjelmassa oli puheita, haitarimusiikkia ja tarjolla hernekeittoa. Mikkelin Vesilaitoksen johtajan Reijo Turkin avajaissanojen jälkeen puheita kuultiin Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholaiselta sekä louhintaurakoitsija Lemminkäinen Infra Oy:n Risto Kupilalta. Iltapäivä huipentui seremoniaräjäytykseen ja pohjan tervaukseen.

tervaus

Kuva: Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (vas.) ja johtaja Risto Kupila Lemminkäinen Infra Oy:sta tervaamassa  tunnelin pohjaa.

Louhintoja viimeistellään
Massalouhintojen valmistuttua jatketaan vielä pienempiä kallion ura- ja kuoppalouhintoja sekä lujitustöitä. Seuraavaksi alkavat jätevesialtaiden betonirakennetyöt. Kalliorakennusurakka päättyy toukokuun 2018 lopussa, minkä jälkeen puhdistamotyömaalla jatkuu rakentamisurakka. Rakentamisvaiheen pääurakasta saadaan tarjoukset lokakuun loppupuolella, minkä jälkeen Vesilaitoksen johtokunta valitsee jätevedenpuhdistamon rakentajan.

Facebooktwitterlinkedinmail

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Mikkeliin halutaan sinisen biotalouden osaamiskeskus – valtuustoaloite 23.1.2017

Valtuustoaloite 23.1.2017

 ”Sinisen Biotalouden” osaamiskeskus Mikkeliin

Suomessa kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota vesiluonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Erityisesti vesiin liittyvää tutkimusta, koulutusta, teknologiaa sekä näihin liittyviä vientimahdollisuuksia on viime aikoina korostettu. Suomella on nähty olevan hyvät mahdollisuudet maailmanlaajuisten vesiongelmien ratkaisijana. Puhutaan ns. sinisestä biotaloudesta, joka on osa Suomen hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekokonaisuutta. Siniseltä biotaloudelta odotetaan paljon, kehittämissuunnitelma on laadintavaiheessa ja Suomesta on käynnistetty vesiteknologina vientiohjelma.

Maailmanpankin ennusteen mukaan vesisektorin investoinnit kehittyvissä maissa tulvat olemaan yli 3 000 miljardia dollaria vuoteen 2023 mennessä eli enemmän kuin muiden, puhtaaseen teknologiaan liittyvien investointien määrä yhteensä.

Kunnilla ja valtiolla on perinteisesti ollut keskeinen rooli vesitoimijoina mm. vesihuoltopalvelujen järjestäjinä, vesiensuojelun edistäjinä ja vesihuoltohankkeisiin liittyvän hankerahoituksen järjestäjinä. Maakuntien perustamien tulee väistämättä vaikuttamaan nykyisiin toimintatapoihin. Organisaatiot yhdistyvät ja maakunnat saavat vastatakseen enenevässä määrin myös rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Toisaalta valtiolta saatavat suorat, hankekohtaiset tukimahdollisuudet päättyvät. Eri toimijoiden, kunnat mukaan lukien, on sopeuduttava muuttuvaan tilanteeseen ja luotava edellytyksiä jatkaa kehitystyötään yhdessä maakuntaorganisaation kanssa niin että kuntakohtaisten etujen lisäksi hankkeilla saadaan aikaan myös merkittäviä maakunnallisia hyötyjä.

Siniseen biotalouteen keskeisesti liittyvät osatekijät on Mikkelissä jo hyvin tunnistettavissa. Puhtaat ja runsaat vesistöt, osaava yritystoiminta, korkeatasoinen vesitutkimus ja -koulutus, jäte- ja energiahuollon hankkeet sekä vesihuollon palvelut uusine ratkaisuineen luovat poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat sinisen biotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Uudet vientimahdollisuudet ja maakunnallisten vaikutusten huomioiminen edellyttävät kuitenkin vielä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken.

Tavoitteet vesiluonnonvarojen tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä vesivientiin tähtäävän yritystoiminnan laajentamisesta ja lisäämisestä yhdessä maakuntauudistuksen kanssa edellyttävät eri toimijoilta uudenlaista osaamista ja toimintatapoja. Toiminnan tulisi olla pitkäjänteistä. Yksi ratkaisumalli voisi olla ”Sinisen biotalouden osaamiskeskus”. Osaamiskeskuksen toimintapohjan muodostaisi verkosto, joka tuottaisi niitä tehtäviä ja palveluja jotka tukevat ja hyödyttävät maakunnan eri toimijoita omissa tehtävissään. Tavoiteltavaa olisi että palvelut tuotetaan pääosiltaan digitaalisina eikä uusia, kiinteitä organisaatioita muodosteta. Toiminnalle olisi tunnusomaista skaalautuvuus ja nopea muutoskyky.  Osaamiskeskuksen muut tehtävät voisivat liittyä esimerkiksi kansainväliseen markkinointiin, referenssikohteiden esittelyyn, hanke- ja tutkimusarkistojen ylläpitoon ja tiedonjakoon sekä yritysvierailujen koordinointiin.

Mikkelissä 23.1.2017
Tapani Korhonen

 

Facebooktwitterlinkedinmail

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61

Mikkelin Vesilaitos on sinisen biotalouden edelläkävijä

Mikkeli jvp-väri_mpMikkelin Vesilaitokselle on myönnetty sinisen biotalouden kärkihankerahoitusta Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetulle testauslaitokselle. Testausta varten puhdistuslaitteistot pitää varustella ja automaatisoida tarkoituksenmukaisesti. Avustuksen määrä on 150 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriön osoittaman avustuksen on myöntänyt Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.

Tavoitteena puhdistetun veden kierrätys

Mikkelin Vesilaitoksen päätavoitteena on saada Metsä-Sairilan uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen puhdistetun jäteveden kierrätystä edistävä koe- ja testilaitos. ”Haluamme olla edelläkävijöitä ja osaltamme edistämässä jätevedenpuhdistukseen liittyvää tutkimusta”, sanoo Mikkelin Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. ”Nyt myönnetyn rahoituksen turvin pääsemme testaamaan Kenkäveronniemessä eri jatkopuhdistusmenetelmiä ennen Metsä-Sairilan uuden puhdistamon valmistumista . Metsä-Sairilan uuden puhdistamon koe- ja testauslaitos mahdollistaisi laajemman tutkimuksen sekä jatkopuhdistetun veden hyödyntämisen Metsä-Sairilan teollisuusalueella. Tämä olisi sinistä biotaloutta parhaimmillaan!”, jatkaa Turkki. Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on varautunut rahoittamaan Metsä-Sairilan puhdistamon koe- ja testauslaitosta, mikäli maa- ja metsätalousministeriö myöntää tähän tarkoitukseen määrärahaa. Metsä-Sairilan puhdistamon osalta testauslaitoksen kustannukset ovat 1 900 000 euroa.

Tutkimuksella lisää tietoa ja kestävää vesihuoltoa

Koelaitoksilla tutkittavat puhdistusprosessit liittyvät erityisesti jäteveden sisältämien haitta-aineiden, mikromuovien ja patogeenien eli taudinaiheuttajien tehokkaaseen poistamiseen ja korkealaatuisen veden tuottamiseen. Puhdistustekniikoiden testaaminen ja tutkimus sekä suunniteltu vedenkierrätys tuottavat arvokasta tietoa veden uudelleenkäytön mahdollisuuksista tulevaisuudessa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. ”Koelaitos ja kierrätysjärjestelmä kiinnostavat asiantuntijoita laajasti. Uusi puhdistamo tulee olemaan tärkeä referenssi ja vierailukohde suomalaisten jätevedenkäsittelyn tekniikoiden vientiäkin ajatellen”, Reijo Turkki kuvaa koelaitoksen laajempaa merkitystä.

Faktat

  •  Etelä-Savon ELY-keskus myönsi maa- ja metsätalousministeriön osoittamaa sinisen biotalouden kärkihankerahaa Kenkäveronniemen testauslaitokselle 150 000 €, kuitenkin enintään 50 % toteutuneista kustannuksista.
  • Mikkelin Vesilaitos on hakenut hankerahoitusta Metsä-Sairilan uuden jätevedenpuhdistamon koe- ja testilaitokselle. Etelä-Savon ELY-keskus on varautunut rahoitukseen, mikäli maa- ja metsätalousministeriö myöntää määrärahaa.
  • Kenkäveronniemen testauslaitos on rakennettu ja toiminnassa.
  • Metsä-Sairilan uusi puhdistamo on rakenteilla ja sen käyttöönoton tavoitevuosi on 2020.
Facebooktwitterlinkedinmail

Warning: Division by zero in /home/mipufi/public_html/wp-content/themes/eighteen-tags/inc/pro/includes/template/home-left-image.php on line 61